EU-tuki: Kuka hyötyy ja kuka maksaa?

Väylävirasto on kerännyt huimat 85 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumistukea, ja heti perässä seuraa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 48,9 miljoonan euron potilla. Kun tällaisia summia jaetaan, on syytä kysyä, kuka tästä oikeastaan hyötyy? Väyläviraston hankkeet toki modernisoivat infrastruktuuriamme, mutta suomalaiselle veronmaksajalle jää silti mietittäväksi, mitä tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä.

Tukien jakaminen suurille valtiollisille toimijoille, kuten Väylävirastolle ja VTT:lle, voi näyttää hyvältä paperilla, mutta todellisuudessa se nostaa esille kysymyksen, onko tämä todella tehokkain tapa käyttää EU:n varoja. Kun rahat keskittyvät harvoille ja valituille, jäävät esimerkiksi pienet innovaatiota kehittävät yritykset ja paikalliset hankkeet ilman kaivattua rahoitusta. Tämä voi pitkällä tähtäimellä heikentää kilpailukykyämme ja innovaatioita.

Usein kuulee väitteen, että tällaiset EU-tuet ovat välttämättömiä talouden elvyttämiseksi. Totta, tuet voivat tuoda lyhytaikaista helpotusta, mutta ne eivät ole ratkaisu rakenteellisiin ongelmiin, joita taloudessamme on. Veronmaksajien on hyvä tiedostaa, että he ovat viime kädessä näiden tukien maksajia, vaikka tulonsiirrot tapahtuvatkin monimutkaisen EU-budjetin kautta.

Kun suuri osa EU-tuista valuu valtiollisille organisaatioille ja suuryrityksille, jää vähemmän jaettavaa niille, jotka todella tarvitsisivat tukea. Onko tämä oikeudenmukaista? Lopulta suomalainen veronmaksaja on se, joka maksaa laskun, eikä tämä ole hyväksyttävää.