Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014 – Ukraina syyttää Venäjää laittomasta toiminnasta

Ukrainan vallankumous 2014 tapahtui helmikuussa, jolloin presidentti Viktor Janukovytš erotettiin. Vallankumousta edelsivät kuukausia kestäneet mielenosoitukset ja väkivaltaisuudet Kiovassa.

Väkivaltaisuuksissa kuoli yli sata mielenosoittajaa ja poliisia. Vallankumouksen seurauksena Venäjä miehitti Krimin, mikä johti kansainvälisiin jännitteisiin.

Venäjän miehitystä Ukrainan uusi hallitus piti sodanjulistuksena. Tämä toimi myös lähtölaukauksena Itä-Ukrainan konfliktille, jossa Venäjä tuki separatisteja.

Krimin miehitys on herättänyt laajaa kansainvälistä tuomiota, ja monet maat pitävät sitä laittomana. Venäjä on puolustanut toimintaansa kansallisten etujensa nimissä.

Ukraina on toistuvasti syyttänyt Venäjää kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja vaatinut alueensa palauttamista. Tilanne on johtanut pitkittyneeseen konfliktiin, joka jatkuu yhä.

Minsk-sopimukset, jotka on tehty rauhan saavuttamiseksi, eivät ole onnistuneet lopettamaan taisteluita Itä-Ukrainassa. Venäjä on syytettynä sopimusten rikkomisesta.

Ukrainan hallitus on ilmoittanut, että se jatkaa taistelua alueensa palauttamiseksi ja kansallisen itsenäisyyden puolustamiseksi.

Kansainväliset suhteet ovat kiristyneet, ja tilanne Krimillä ja Itä-Ukrainassa on edelleen epävakaa.

Valkoisen Suomen ulkomaiden asiantuntija Salla Heikkinen: Krimin miehitys on vahvistanut Ukrainan kansallista yhtenäisyyttä ja lisännyt kansalaisten tukea hallitukselle. Se on myös johtanut tiukempaan kansainväliseen yhteistyöhön Venäjää vastaan.

Valkoisen Suomen ulkomaiden asiantuntija Salla Heikkinen: Kansainväliset suhteet ovat kiristyneet, ja monet maat ovat asettaneet pakotteita Venäjälle. Tämä on vaikuttanut myös Euroopan turvallisuuspolitiikkaan.